sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

terveeksi.fi


Potilaspalautetta soisi tulevan nykyistä suoremmin, nopeammin ja systemaattisemmin henkilökunnan tietoon. Lisäksi läpinäkyvyys tässä suhteessa, kuten monessa muussakin, olisi tavoittelemisen arvoista terveydenhuollossakin. Eat.fi – tyyppinen portaali, jossa kerätään ihmisten arvioita ravintoloista, voisi olla myös terveydenhuollosta. Samassa portaalissa voisi olla hoitotulokset, komplikaatiomäärät sekä asiakastyytyväisyys ja avoimet kommentit. Terveydenhuoltolain mukaan potilaiden tulee voida valita erikoissairaanhoitopisteensä sairaanhoitopiirin sisällä. Eikö tällainen portaali pitäisi luoda koskien niin yksityistä kuin julkistakin sektoria? Jotta potilaat tietäisivät vähän, mihin ovat menossa, kun hakeutuvat hoitoon.

Perinteisestihän lääkäriin on Suomessa menty hattu kourassa, häveten ja jännittäen. Mutta asenne on muuttunut jo, sillä osa potilaista on hyvinkin valistuneita jo lääkäriin tullessaan.

Nykyään resurssien jakoa ei säätele yksikön tuloksellisuus tai korkea laatu, eikä hoitojen vaikuttavuutta seurata millään tavalla, ellei erikseen ole menossa akateeminen tutkimus aiheesta. Organisaatiouudistuksissa saatetaan tuhota hyvin toimivia yksiköitä, ja joku itsepintainen ja vaikutusvaltainen esimies saattaa saada puhuttua omaan tehottomasti toimivaan yksikköönsä lisäresursseja. Työntekijöiden työn laadusta riippumatta palkka julkisella sektorilla määräytyy ensisijaisesti työvuosien perusteella. Lisäkoulutuksesta voi saada pienen lisän palkkaan, mutta kukaan ei valvo, käytätkö koulutustasi todella työssäsi vai et.

Mihin johtaisi se, jos esim. leikkaavista kirurgeista tiedettäisiin heidän tekemiensä leikkausten onnistumis- ja haavainfektioprosentit ja hänen tekemiensä leikkausten kokonaisvaikutus potilaan elämänlaatuun? Tai jos psykiatrin hoidossa olleiden potilaiden toipumis-, kuntoutumis-, eläköitymis- ja potilastyytyväisyyslukemat tiedettäisiin? Voisi varmaan tulla lieveilmiöitä, potilaiden tyytyväisyyttä saatettaisiin kalastella kirjoittamalla löysin perustein kipulääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä, tai teettämällä turhia, kalliita tutkimuksia. Ehkä lääkkeiden määräämiskäytäntöjen ja hoidon kokonaiskustannusten pitäisi myös olla julkisia? Entä miten tällaisissa tilastoissa otettaisiin huomioon se, mikä on potilaiden lähtötilanne? Eli ettei vertailtaisi pelkkää lopputulosta, vaan otettaisiin huomioon se, miten vaikeasti sairaita potilaita siellä hoidetaan? Luulisin, että sekin olisi mahdollista. Kuka valvoisi, että hoidon vaikuttavuutta seurattaisiin validisti eikä vain tehtailtaisi kosmetiikkateollisuustyyppisiä tuloksia?

Skeptikko voisi kysyä, että miten nämä kaikki tiedot saadaan luotettavasti kerätyksi ja syötetyksi koneelle? Ja kuka sen ehtisi tekemään? Luulisinpa, ettei sen pitäisi ajan myötä olla mahdotonta. Tällä hetkellä se kyllä on. Käytännössä. Osittain periaatteessakin. Mutta jos ajatellaan, mikä tänä päivänä on arkipäivää tietokoneiden suhteen, verrattuna vaikka 20 vuoden takaiseen tilanteeseen, niin olisin optimistinen sen suhteen, mitä tietoja hoitojen vaikuttavuudesta ja kustannuksista voidaan saada ulos tulevaisuudessa. Eihän eat.fi tyyppistä toimintaa, älypuhelimia eikä koko sosiaalista mediaa 20 vuotta sitten vielä ollut. Ehkä terveeksi.fi –portaali saadaan tulevaisuudessa. Sitä odotellessa voi raapia päätään sen suhteen, voisiko oman työn tuloksellisuutta mitata jotenkin muutenkin kuin mutu-periaatteella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti