Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 2.3.2018 todetaan, että asiantuntijat
ovat tuoneet esiin saman kritiikin sote-uudistusta kohtaan kuin kansanedustaja Elina
Lepomäki (kok) kannanotossaan. Pääkirjoitus on sisäisesti ristiriitainen. Siinä todetaan, että
asiantuntijoiden esittämä kritiikki on aiheellista, mutta kuitenkin lopussa
väitetään, että luottamus poliittiseen päätöksentekojärjestelmään saisi kolauksen,
jos nykyinen uudistus ei etenisi. Tämä on outo väite. Ainakin minulla uskoa
poliittiseen päätöksentekojärjestelmään horjuttaa enemmän nykytilanne –
härkäpäisesti ajetaan eteenpäin uudistusta, joka ei toteuta sille asetettuja
tavoitteita ja johtaa nykyistä huonompaan lopputulokseen.
Sote-valmistelun kummallisin piirre on ollut, että asiantuntijoilta on kyllä pyydetty lausuntoja, mutta niissä
esitettyä painavaa kritiikkiä ei ole huomioitu, vaan on puskettu eteenpäin
laput silmillä. Julkisessa keskustelussa terveydenhuollon asiantuntijat, jotka
puolustaisivat sote-uudistussuunnitelmaa nykyisessä muodossaan, loistavat poissaolollaan. Martti
Kekomäki, joka on arvostettu terveydenhuollon hallinnon asiantuntija ja aatteellisesti tunnustuksellinen
porvari, on esittänyt murskakritiikin nykyisille suunnitelmille. Hallitus jatkaa kuitenkin linjaansa, että uudistus on vietävä läpi,
kun kerran uudistamiseen on lähdetty. Ikään kuin uudistaminen olisi itsetarkoituksellista, lopputuloksesta välittämättä.
Eikö pikemminkin osoittaisi
viisautta tunnustaa tosiasiat ja keskeyttää päin mäntyä kiitävä uudistus nyt? Nykyisen
sote-järjestelmän puutteita vähättelemättä, ei liene millään lailla poliittisen
päätöksenteon uskottavuutta tai kansalaisten etua palvelevaa tehdä uudistusta, joka veisi meidät kalliimpaan, vielä eriarvoisempaan ja
pirstaleisempaan järjestelmään, josta olisi vielä huomattavan vaikea palata. Meillä
ei ole varaa siihen, eikä se vastaa hyvinvointivaltion arvoja. Sen
tunnustaminen lisäisi politiikan uskottavuutta eikä vähentäisi sitä.
Tähänastinen sote-valmistelutyö ei menisi hukkaan, vaikka uudistus nyt pysäytettäisiin. Käydystä keskustelusta ja ajattelutyöstä olisi hyötyä, kun uudistuksen suunnittelua seuraavalla hallituskokoonpanolla jatkettaisiin, tavoitteena aidosti nykyistä parempi, tasavertaisempi ja integroidumpi, inhimillinen ja kustannustehokas palvelujärjestelmä.