Kirja valmistuu

Kaksi vuotta sitten kokosin työryhmän kirjoittamaan opasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä omaisille ja sairastuneille. Suomesta puuttui peruskirja aiheesta. Itselleni projekti tarjosi mahdollisuuden toteuttaa haavettani kirjoittamisesta.

Nyt kirjan tekeminen alkaa olla viimeisissä vaiheissa. Kansikuvaa valitaan, julkaisemispäivä on sovittu elokuulle. Kirja on ollut mielessä kuluneet kaksi vuotta koko ajan – jos ei aktiivisesti työn alla niin jollakin tietoisuuden hyllyllä aina kuitenkin. Aikaa kirjoittamiselle on ollut niukasti ja ripoteltuina pieniin pätkiin. Iltoja, viikonloppuaamuja, lomapäiviä. Sen jälkeen kun siirryin kulkemaan työmatkat bussilla, olkalaukustani on tullut mobiilitoimistoni.  

Viime syksynä annoimme käsikirjoituksen luettavaksi muutamalle ulkopuoliselle asiantuntijalle sekä potilas- ja omaisnäkökulmaa edustavalle. Potilas- ja omaislukijoilta tullut kiitos lämmitti sydäntäni sanomattomasti. Olemme koonneet kirjaan kaiken mielestämme keskeisen tiedon kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen hoidosta. Kohderyhmän lukijoilta ei kuitenkaan tullut yhtään palautetta siitä, että tietoa olisi liikaa. Uskon, että tämän päivän potilas ja omainen janoaa tietoa sairaudesta. Asiantuntijoiden velvollisuus on jakaa sitä. Muuten ihmiset jäävät netin sekalaisen tiedon varaan, mikä voi pahimmillaan lisätä pelkoa ja ahdistusta.

Olen käyttänyt Mattia hyväkseni tekstin muokkaamisessa. Kiitos siitä hänelle. Olen laiminlyönyt lapsiani kirjoittamisen takia. Anteeksi, lapset. Nuorimmainen arveli kerran ääneen, että rakastan enemmän tietokonettani kuin lapsiani. Se varmaan kertoo kaiken.

Toivon, että kirjasta on apua kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville ja heidän omaisilleen. Jos kirjamme auttaa edes murto-osaa Suomen yli 50 000:sta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavasta pääsemään parempaan tasapainoon sairauden kanssa, työ ei ole mennyt hukkaan.

Kirjan tekeminen on ollut oppitunti työryhmätyöskentelystä ja kirjoittamisesta. Olen iloinen, että olen päässyt toteuttamaan haavettani. Iloa tuo myös ajatus siitä, että projekti on valmistumassa, ja että kohta kädessäni on työn konkreettinen hedelmä. Se on mukavaa vastapainoa monille elämän tekemisille, jotka virtaavat jatkumona tulematta koskaan valmiiksi.